Tietomallinnuksen hyödyt

kartano_leikattuKun rakennuksessa tehdään rakenteellisia muutoksia tai uusitaan talotekniikkaa merkittävästi, kannattaa suunnittelu toteuttaa tietomallinnuksella.  Kolmiulotteinen tietomalli mahdollistaa suunnitelmien ohjelmallisen tarkastuksen ja havainnollisemman visuaalisen tarkastelun. Laadittu malli toimii myös mahdollisten laskelmien, analyysien ja simulaatioiden lähtötietona (esim. kustannus, energia, elinkaari ja olosuhde).

Pistepilvestä tuotettava malli voi olla yksinkertaisimmillaan esimerkiksi monikulmioihin perustuva kuori- eli mesh-malli, jossa nähdään rakenteiden muodot ilman materiaali- tai kantavuustietoja. Suunnittelua varten kohde pitää lisäksi inventoida. Sillä tarkoitetaan hankkeessa tarvittavien lähtötietojen dokumentointia tarkoituksenmukaisessa ja systemaattisessa muodossa. Tietomalli voi olla osa inventoinnin toteutustapaa. Inventoinnissa selvitettäviä kohteen ominaisuuksia ovat tyypillisesti kantavien rakenteiden sijainti, rakennusmateriaalit ja talotekniikan reitit.

hissin sovitus

Pisimmälle vietynä pistepilveä ja inventointia hyödyntämällä voidaan laatia varsinainen tietomalli. Siinä rakennuksen geometria esitetään vektorigrafiikkana. Sen laatiminen on kuitenkin melko työlästä. Monet pistepilven ja tietomallin hyödyistä saadaan aikaan myös hybridimalleilla, joissa osa tiedosta on pistepilven muodossa ja osa tietomallia. Esimerkiksi säilytettävät rakenteet voivat olla pistepilveä ja uudet rakenteet, järjestelmät ja asennukset esitetään tuotemalleina yhteisessä koordinaatistossa.

Tietomallin hyötyjä korjausrakentamisessa:

  • lähtötilanteen kuvaaminen, visualisointi
  • uusien tilojen tai muutosten suunnittelu ja liittäminen vanhaan
  • tuotannon suunnittelu ja materiaalihallinto, määräluettelot, aikataulutus
  • laadunvarmistus
  • viestintä, markkinointi, esimerkiksi asuntojen muutokset.

Tietomallia voidaan hyödyntää suunnitelmien laadun ja osapuolien välisen tiedonsiirron parantamisessa sekä sitä kautta suunnitteluprosessin tehostamisessa. Perinteinen suunnitteluprosessissa tarkastetaan systemaattisesti hyvin pieni osa suunnitelmatiedoista. Sen sijaan tietomallin avulla on mahdollisuus tarkastaa ja analysoida systemaattisesti jopa yli puolet suunnitelmien sisällöstä. Esimerkiksi rakennusosien päällekkäisyydet on helppo tarkastaa ja todeta niiden aiheuttamat ongelmat.